ka­soit­tu­a

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. kasaantua; lujittua, sitkistyä (nahka tai puu rasvaamisesta tai tervaamisesta); parkkiintua, piintyä (ihminen: etenkin vanhaksipojaksi)

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kasaantua yhteydessä
Vastineita
karjala, lyydi, vepsä

Sellaisten sanojen kuin kasapuu, kasahalko ’ylivuotinen, varastossa (»kasassa»?) kuivunut halko tai puu’, kasaleipä ’varastoon kuivumaan leivottu leipä’, kasattuauma, ‑halko ’ylivuotinen, kuivunut’ perusteella nämä sanat on yhdistetty kasa1 sanaan, johon suomi yhd:t ovatkin osittain sekoittuneet; karjala ja lyydi edustuksen perusteella kyseessä lienee kuitenkin alkuaan erillinen sanue.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakasattuo ’kuivua, kovettua’, kasattu ’kuivettunut, kuivattu’, kasavuo ’kuivettua’, kasakko, kasakkaine ’kylmennyt, kovettunut (lumi, maa)’, kasakoittuo, kasoittuo ’kylmetä, kovettua’
lyydikazattuda ’kovettua, kuivua’
vepsäkazatuda ’sama merkitys; tulla likilaskuiseksi (leipä)’.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kasoittua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kasoittua