1kastari1 – kellotapuli; laivan korkea peräosa tai kajuutta
- Alkuperä
- Lainasana (muinaisvenäjä: kostĭrŭ)
- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Vastineita
- inkeroinen, vatja, viro
- suomikastari
- muinaisvenäjäkostĭrŭ ’linna, linnoitus, linnake’
venäjä kostjór ’nuotio, rovio; (puu)pino’; mahdollisesti ← kreikka kastron tai latina castrum ’linnoitus’
Vertaa kastelli.
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | (run.) kastari, ‑eri, ‑ori, kaastari, ‑eri jne. ’linna, tornilinna’ |
|---|---|
| vatja | kastari ’linnake’ (← inkeroinen) |
| viro | kastar, ‑er ’kajuutta’, pn. Kastre |