kel­lo­kas­ta­ri

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. kellotapuli, kirkon kellotorni

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (muinaisvenäjä: kostĭrŭ)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan kastari yhteydessä
Vanhin tieto
Henrik Florinus, 1688
Vastineita
inkeroinen, vatja, viro
  1. suomikastari
  2. muinaisvenäjäkostĭrŭ ’linna, linnoitus, linnake’

venäjä kostjór ’nuotio, rovio; (puu)pino’; mahdollisesti ← kreikka kastron tai latina castrum ’linnoitus’

Vertaa kastelli.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinen(run.) kastari, ‑eri, ‑ori, kaastari, ‑eri jne. ’linna, tornilinna’
vatjakastari ’linnake’ (← inkeroinen)
virokastar, ‑er ’kajuutta’, pn. Kastre

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kellokastari. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kellokastari