kau­no­sie­lui­nenadjektiivi

Työskennellessään tämän ohjelman mukaan, joka tietenkin oli enemmän hänen yksilöllisen luonteenlaatunsa, vaistonsa ja kirjailijaneroutensa ilmaus kuin teoreettisesti ja tieteellisesti läpimietitty suunnitelma, Molière tuli kuvanneeksi naiveja ja kavalia sekä nousukastalonpoikia; kaupunkilaista pikkuväkeä, erittäinkin mies- ja naispalvelijoita, jotka aina ovat halukkaita auttamaan nuorisoa; varakkaita porvareita ja ammattilaisia, kuten kauppiaita, ulosottomiehiä, lääkäreitä ja näyttelijöitä; petollisia seikkailijoita; kaunosieluisia sievistelijöitä; oppineita hupsuja; sivistymätöntä aatelistoa maalta, jaloa ja turmeltunutta kaupungista ja hovista.

Eino Railo, Yleisen kirjallisuuden historia IV