kau­pun­ki­lais­poi­ka

substantiivi/ˈkɑu̯puŋkilɑi̯sˌpoi̯kɑ/
Jaa

Yhdyssana: kaupunkilainen + poika

Merkitys

  1. kaupungissa asuva tai kaupungista kotoisin oleva poikakaupunkilaispoika tuli maalle

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Etymologia

kaupunkilainen + poika

Esimerkkilauseet

Ne töllistelivät ihmeissään häneen: hento kaupunkilaispoika tuli heidän hälinäänsä, kevyissä pukimissa, kasvot märkänä, ja hengästyneenä, pieni kastunut karvalakki päässä.
— Björnstjerne Björnson, Jumalan teillä
Erämiehen ääni värähti jännityksestä, ja sillä hetkellä tuntui hänestä itse sudenajo sivuseikalta sen rinnalla, että nyt nähdään, pystyykö joku Etelän kaupunkilaispoika hiihtämään Pohjolan erämiehen kanssa — joka on miltei aina ollut suksilla...
— Konrad Lehtimäki, Jännittäviä hetkiä
Tarinan päähenkilö on kaupunkilaispoika Aarne, joka matkustaa setänsä maatilalle ja tutustuu Konstan, Pekan ja Matin veljeskolmikkoon.
— Wikipedia: Lautalla yli Enonselän

Esiintymistiheys

315 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.5

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikaupunkilaispoika
Genetiivikaupunkilaispojan
Partitiivikaupunkilaispoikaa
Essiivikaupunkilaispoikana
Translatiivikaupunkilaispojaksi
Inessiivikaupunkilaispojassa
Elatiivikaupunkilaispojasta
Illatiivikaupunkilaispoikaan
Adessiivikaupunkilaispojalla
Ablatiivikaupunkilaispojalta
Allatiivikaupunkilaispojalle
Abessiivikaupunkilaispojatta

Riimit

-oikɑ

Kaikki riimit

Lähteet