- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kauta yhteydessä
- Vanhin tieto
- Elias Lönnrot (eli 1802–1884)
- Vastineita
- karjala, viro
Lähtökohta: Sanalle on annettu kaksi selitystä, joista kummassakin sitä pidetään germaaninen lainana. Toisen mukaan lähin vertauskohta olisi gootti skauda(raip) ’kengännauha’ ← germaaninen *skauđā, vertaa muinaisnorja skauð ’miekan tuppi jne.’, nykynorja skau(d) ’hevosen esinahka’, nykyruotsi murt. Suomi sköda ’kenkäraja’ (kantaskandinaavi *skauđō → erikseen luulajansaame skuou´tō, skuu´tō, pohjoissaame skuwˈdo ’tuppi, kotelo’).
Toisessa selityksessä lähdetään germaaninen sanueesta *skauta- → gootti skauts tai skaut ’helma, palle’, muinaisnorja skaut ’nurkka, nipukka, kulma; purjeen alanurkka, jalusnuora jne.’, anglosaksi scēat ’kärki, kulma, lieve, uloke’, nykysaksa Schot ’jalus’ (tästä sanueesta → ruotsinsaame skaut, eteläsaame skaavte ’kärki, kulma, nurkka’). Tätä näyttäisi tukevan se, että kaikkien suomi sanojen merkitykset ovat johdettavissa alkumerkityksestä ’kärki’ tai ’kiila’. Sanaa kauto merkityksessä ’puusta koverrettu kirveenterän suojus’ on kuitenkin pidetty muista kauto sanoista erillisenä ja mahdollisesti skandinaavinen-peräisenä, vertaa muinaisnorja skauð (katso yllä). On myös ajateltu, että suomi sanoissa voisi olla yhtyneinä molempien tässä mainittujen germaaninen sanueiden edustajia.