Merkitys
(käännetty englannista)- 1.henkilö, joka kerskailee tai ylpeilee itsellään
Esimerkkilauseet
Silloin tällöin tulee kuitenkin sen lajin ihmisille kuvaava keskeytys: »Minä en sano sen enempää, sentähden, että minä en ole kehuskelija.» Mielialaa kohottavat kehnot akrobaattiesitykset, perin huono laulu ja sen semmoinen.
Hän puhui jälleen punaisten yltyvästä mellastelusta, kulttuurin noususta vastarintaan ja politiikasta, ylisteli joitakin saksalaisia herttuoita, hän, tuuliviiri, joka muutama kuukausi sitten oli ollut ententen kannattaja, Mikael Romanoffin ja Kerenskin kehuskelija ja sen jälkeen makeasti niellyt seurustelun joidenkin saksalaisten kanssa; nyt hän höpisi, että eräästä hänen herttuoistaan tulisi Suomen kuningas, — ellei itsestään mahtavan keisari Wilhelmin pojasta.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 12
| Nominatiivi | kehuskelija |
| Genetiivi | kehuskelijan |
| Partitiivi | kehuskelijaa |
| Essiivi | kehuskelijana |
| Translatiivi | kehuskelijaksi |
| Inessiivi | kehuskelijassa |
| Elatiivi | kehuskelijasta |
| Illatiivi | kehuskelijaan |
| Adessiivi | kehuskelijalla |
| Ablatiivi | kehuskelijalta |
| Allatiivi | kehuskelijalle |
| Abessiivi | kehuskelijatta |
Riimit
-elijɑ
Kaikki riimit