kei­kah­ta­mi­nen

substantiivi/ˈkei̯kɑhtɑminen/
Jaa

Johdettu sanasta: keikahtaa

Merkitys

  1. se, että keikahtaa

Synonyymit

Etymologia

teonnimi verbistä keikahtaa

Esimerkkilauseet

Illan loistonumerö oli kauppaneuvoksen keikahtaminen järveen.
— Aaro A. Nuutinen, Lapin lumoissa

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikeikahtaminen
Genetiivikeikahtamisen
Partitiivikeikahtamista
Essiivikeikahtamisena
Translatiivikeikahtamiseksi
Inessiivikeikahtamisessa
Elatiivikeikahtamisesta
Illatiivikeikahtamiseen
Adessiivikeikahtamisella
Ablatiivikeikahtamiselta
Allatiivikeikahtamiselle
Abessiivikeikahtamisetta

Riimit

-ɑminen

Kaikki riimit

Lähteet