kei­kah­taa

verbi/ˈkei̯kɑhtɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kei-kah-taa (3 tavua) · 9 kirjainta

Johdettu sanasta: keikkua

Merkitykset

  1. kaatua, mennä kumoon
  2. kääntyä kerran äkillisesti
  3. (arkikieltä)(leikkimielinen)(kiertoilmaus)kuolla, kupsahtaa

Esimerkkilauseet

Anja heräsi tainnoksista siihen, kun reki muutaman mäen alla oli keikahtaa kumoon.
— Kaarlo Hänninen, Nuori sissipäällikkö
Reki heilahti vipuna ja keikahti kumoon.
— Pentti Haanpää, Isännät ja isäntien varjot
Sahatavara täytyy pinota siten, että koko taapelin painopiste olisi mahdollisimman lähellä keskimmäisen alustan keskikohtaa, jotta taapelia mahdollisesti siirrettäessä se ei keikahtaisi kummallekaan puolelle.
— Wikipedia: Taapelointi

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan keikahtaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan keikka yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro

Lainalähde: On arveltu, että ainakin keikka merkityksessä ’ylös- ja taaksepäin taipunut’ olisi ← skandinaavinen, vertaa muinaisnorja keikr ’taaksepäin taipunut (yläruumis)’, nykynorja keik ’taive, mutka, kierous; nyrjähdys’ (kantaskandinaavi *kaika); sen sijaan keikkua ym. ’heilumista’ merk. sanat voisivat olla omaperäisiä. Toisaalta on myös keikka ’heiluva, kiikkuva’ selitetty skandinaaviseksi lainaksi, vertaa muinaisnorja skeika ’horjua, huojua, heiluttaa’ = ruotsi murt. skeka ’levittää jalkansa’, jne. On kuitenkin mahdollista, että keikka, keikkua ym. itämerensuomi vastineineen ovat kokonaisuudessaan omap. deskr. sanoja, joita lähelle tulevat kiikku ja kiikkua.

(vertaa myös kuperkeikka)

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkeikkua
karjalakeikkapeä ’pää kenossa oleva ihminen’, keikku ’keikahdus’, keikkuo, keikuttoa
vatjakeikab (prs. yks. 3. p.) ’keikkua’ (← suomi)
virokõik (g. kõigu) ’heiluminen, huojunta, järkyntä’, kõikuda ’heilua, häilyä, horjua jne.’, kõigutada ’heiluttaa, häilyttää, huiskuttaa jne.’.

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

2 072 esiintymää · 0.8 / milj.

Suomi24
0.9
Sanomalehdet
0.8
Aikakauslehdet
0.5
Wikipedia
0.1
Reddit
0.5
Tekstitykset
0.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi F

Yleisimmät: keikahtaa 51 % · keikahti 22 % · keikahtanut 14 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin keikahtaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkeikahdankeikahdinolen keikahtanutolin keikahtanut
sinäkeikahdatkeikahditolet keikahtanutolit keikahtanut
hänkeikahtaakeikahtion keikahtanutoli keikahtanut
mekeikahdammekeikahdimmeolemme keikahtaneetolimme keikahtaneet
tekeikahdattekeikahditteolette keikahtaneetolitte keikahtaneet
hekeikahtavatkeikahtivatovat keikahtaneetolivat keikahtaneet
passiivikeikahdetaankeikahdettiinon keikahdettuoli keikahdettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkeikahtaisinolisin keikahtanut
sinäkeikahtaisitolisit keikahtanut
hänkeikahtaisiolisi keikahtanut
mekeikahtaisimmeolisimme keikahtaneet
tekeikahtaisitteolisitte keikahtaneet
hekeikahtaisivatolisivat keikahtaneet
passiivikeikahdettaisiinolisi keikahdettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkeikahda—
hänkeikahtakoonolkoon keikahtanut
mekeikahtakaamme—
tekeikahtakaa—
hekeikahtakootolkoot keikahtaneet
passiivikeikahdettakoonolkoon keikahdettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkeikahtanenlienen keikahtanut
sinäkeikahtanetlienet keikahtanut
hänkeikahtaneelienee keikahtanut
mekeikahtanemmelienemme keikahtaneet
tekeikahtanettelienette keikahtaneet
hekeikahtanevatlienevät keikahtaneet
passiivikeikahdettaneenlienee keikahdettu

Infinitiivit

1. infinitiivikeikahtaa
1. inf. pitkä muotokeikahtaakseen
2. inf. inessiivikeikahtaessa
2. inf. inessiivi, passiivikeikahdettaessa
2. inf. instruktiivikeikahtaen
3. inf. inessiivikeikahtamassa
3. inf. elatiivikeikahtamasta
3. inf. illatiivikeikahtamaan
3. inf. adessiivikeikahtamalla
3. inf. abessiivikeikahtamatta
3. inf. instruktiivikeikahtaman
4. infinitiivikeikahtaminen
5. infinitiivikeikahtamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikeikahtava
Passiivin 1. partisiippikeikahdettava
Aktiivin 2. partisiippikeikahtanut
Passiivin 2. partisiippikeikahdettu
Agenttipartisiippikeikahtama
Kieltopartisiippikeikahtamaton

Riimit

-eikɑhtɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Keikahtaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/keikahtaa