Asiasanasto.fi

kei­kai­li­jasubstantiivi

/ˈkei̯kɑi̯lijɑ/

Johdettu sanasta: keikailla

Merkitys

  1. 1.henkilö, joka keikailee; keikari

Etymologia

keikailla + johdin -i

Esimerkkilauseet

Pyydän tuon tuostakin Holgerin ottamaan minut mukaansa metsään, mutta hän ei tahdo — häntä kai ujostuttaa — hän kun on sellainen keikailija.

Gudda Behrend, Elämän pyörteissä

"Vai niin, sitä karvaako sinä oletkin, keikailija", virkkoi nyt Broms; "kyllä minä näytän sinulle, kuinka senlaisia lampaita, kuin sinä olet, keritään tarvitsematta keritsimiä."

August Blanche, Lemmen näyttelijätär

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikeikailija
Genetiivikeikailijan
Partitiivikeikailijaa
Essiivikeikailijana
Translatiivikeikailijaksi
Inessiivikeikailijassa
Elatiivikeikailijasta
Illatiivikeikailijaan
Adessiivikeikailijalla
Ablatiivikeikailijalta
Allatiivikeikailijalle
Abessiivikeikailijatta

Riimit

-ijɑ

Kaikki riimit