kei­ka­roi­mi­nen

substantiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

kei-ka-roi-mi-nen (5 tavua) · 13 kirjainta

Johdettu sanasta: keikaroida

Merkitys

  1. teonnimi verbistä keikaroida

Esimerkkilauseet

Ei se siis ollut vikana, ettei minulla säädyssäni ollut kunniaa ... rikkaampi häntä olin myös moninverroin, sillä eipä hänellä muuta ollut kuin pöyhkeilevä, ulkonainen keikaroiminen ja kiilto", selitti hän.
— Pietari Päivärinta, Elämän havainnoita VII
Niistä oli karissut pois kaikki inhottava ihmisturhuus: koreilu, keikaroiminen ja kaikki muu marakattimaisuus.
— Irmari Rantamala, Harhama III
Eikö tämä ole sopivaa, vai mitä? Riittää jo keikaroiminen! Että minä istuin ranskalaisessa teatterissa, aitiossa, aivan kuin luoksepääsemätön, ensi parvelle sijoitettu hyve, ja pakenin kuin hurja kaikkia, jotka ajoivat minua takaa viisi vuotta, ja olin kuin ylpeä viattomuus, — sehän oli kaikki vain typeryyttä minun puoleltani!
— F. M. Dostojevski, Idiootti I

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Keikaroiminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/keikaroiminen