Asiasanasto.fi

kei­kaut­ta­mi­nensubstantiivi

Johdettu sanasta: keikauttaa

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä keikauttaa

Etymologia

keikauttaa + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Mustangin seuraava temppu oli takapuolen keikauttaminen ilmaan — sitä varmasti aina koetettiin, ja ratsastajan oli vaikein torjua juuri sitä lennähtämättä pois selästä.

Mayne Reid, Aavikon ritari