kei­kaut­taa

verbi/ˈkei̯kɑutːɑːˣ/
Jaa

Johdettu sanasta: keikahtaa

Merkitykset

  1. kaataa äkillisesti nurin
  2. heilauttaa

Etymologia

momentaanimuoto verbistä keikuttaa

Yhdyssanat ja johdokset

Hierarkia

Alakäsitteet

Esimerkkilauseet

Käly, komea Nadja rouva, pysähtyy keskellä lausettaan, keikauttaa päätä, jää katselemaan ja mittaa Kaarinaa kantapäästä kiireeseen asti.
Maila Talvio, Louhilinna
Tusher keikautti ylpeästi päätään.
William Makepeace Thackeray, Henry Esmondin historia
Vertauskohtana hän käytti tunnettua fysiikan ilmiötä, jossa pienen painon lisääminen tasapainotetun esineen toiselle puolelle keikauttaa sen kumoon.
Wikipedia: Keikahduspiste

Englanninkieliset vastineet

  • turn the tables
  • turn the tide
  • tip

Esiintymistiheys

822 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.0
Reddit
0.6
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53, vokaalivaihtelutyyppi C

MuotoTaivutus
Infinitiivikeikauttaa
Ind. prees. yks. 1.keikautan
Ind. imperf. yks. 3.keikautti
Kond. prees. yks. 3.keikauttaisi
Pot. prees. yks. 3.keikauttanee
Imperat. prees. yks. 3.keikauttakoon
Akt. 2. partisiippikeikauttanut
Pass. imperf.keikautettiin

Riimit

-utːɑː

Kaikki riimit

Lähteet