kekkalesubstantiivi
/ˈkekːɑleˣ/
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.(arkikieltä)epäsiisti tai luvaton henkilö; hampuusi
Esimerkkilauseet
Mokoma kekkale — kun sattuikin tielle!
Olisipa ollut joku herran kekkale, niin kävelisi vapaana poikana kuin ei mitään!
Taivutustiedot
Taivutusluokka 48
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | kekkale |
| Genetiivi | kekkaleen |
| Partitiivi | kekkaletta |
| Essiivi | kekkaleena |
| Translatiivi | kekkaleeksi |
| Inessiivi | kekkaleessa |
| Elatiivi | kekkaleesta |
| Illatiivi | kekkaleeseen |
| Adessiivi | kekkaleella |
| Ablatiivi | kekkaleelta |
| Allatiivi | kekkaleelle |
| Abessiivi | kekkaleetta |
Riimit
-ekːɑle
Kaikki riimit