Asiasanasto.fi

kel­jui­li­jasubstantiivi

/ˈkeljui̯lijɑ/

Johdettu sanasta: keljuilla

Merkitys

  1. 1.henkilö, joka keljuilee

Esimerkkilauseet

Tullessani tajuihini huomasin, että luonani oli urkkija, lyhyeksi ajaksi tuomittu kalpeakasvoinen keljuilija, joka oli valmis mihin hyvänsä saavuttaakseen itselleen etua.

Jack London, Tähtivaeltaja

Me olemme olleet naimisissa vain viisi kuukautta, ja hän on paras tyttö mitä on, ja sitten te pakotatte meidät elämään täydellisessä kurjuudessa koko ajan, senkin kirottu keljuilija, jotta voisitte koota rahoja kelvo

Sinclair Lewis, Babbitt

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikeljuilija
Genetiivikeljuilijan
Partitiivikeljuilijaa
Essiivikeljuilijana
Translatiivikeljuilijaksi
Inessiivikeljuilijassa
Elatiivikeljuilijasta
Illatiivikeljuilijaan
Adessiivikeljuilijalla
Ablatiivikeljuilijalta
Allatiivikeljuilijalle
Abessiivikeljuilijatta

Riimit

-ijɑ

Kaikki riimit