kelkkatie
substantiivi/ˈkelkːɑˌtie̯/kelk-ka-tie (3 tavua) · 9 kirjainta
Merkitys
(käännetty englannista)- tie tai ura, joka on tarkoitettu kelkoille tai moottorikelkoille
Esimerkkilauseet
Entisen hän elämänsä näkee: ensin piimäsuuna pikkaraisna, papin poikana, tään alla katon, missä nyt hän on jo patriarkka; muistaa venematkat, marjaretket, lumilinnat sekä hiihtomäet, kelkkatienkin avannolle, kevään ensi pälvet, urvut, niittypurot.2. Tyttösille täss' on oiva Kelkkatie; Liian jyrkkä, liian loiva Ei se lie.— Niin, sillä Murtomäen ja tämän meidän kulman välisellä taipaleella erkanee päätiestä toistakymmentä syrjätietä, osaksi hevos- osaksi kelkkateitä.Taivutustiedot
Taivutusluokka 19 (suo)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ie
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Kelkkatie. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kelkkatie