kel­lo­kas

substantiivi/ˈkelːokɑs/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kel-lo-kas (3 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: kello

Merkitykset

  1. laumaa johtava lehmä, lammas tai poro, jolla on kello kaulassa
  2. (kuva)johtohenkilö, johtohahmo, puolestapuhujasuomenruotsalaisen kulttuurin kellokas

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Tyttö naurahti, laskeusi mättäältä, valautti vyötäreille sidotun hameensa suoraksi ja hosaisi kellokasta, joka oli silmät selällään jäänyt katsomaan, vierasta, — mikähän lie tuo, joka paimenen veräjälle pysäytti eikä karjaa kujalle laskenut!
— Santeri Ivalo, Erämaan taistelu
Vajosi suohon kellokas; Ei kättä vahvaa, varmaa.
— Zacharias Topelius, Lukemisia lapsille 3
Liikkeen johtohenkilöt ovat pyrkineet rekrytoimaan liikkeen nuoriksi kasvoiksi edustavia ja esiintymiskykyisiä mannekiinipareja eli kellokkaita (ilmaukset liikkeen sisäisissä muistioissa, sit.
— Wikipedia: Seksuaalimoraali

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kellokas lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Adjektiivit
Yhdeksän kellokkaan kellotkin tietävät puhua, että »karjatalon osti...
— Kálmán Mikszáth, Tarinoita
Pappilan kellokas lähti eräänä päivänä kirkkomaalle jaloittelemaan ja kun kirkkomaan aita oli huono, pääsikin se sinne.
— Juho Reijonen, Vaihdokas
Se siellä kuitenkin lienee parhaana kellokkaana taas tuolla Hopeamäellä."
— Heikki Meriläinen, Sattumuksia Jänislahdella

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (germaaninen)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan kello yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Lainalähde: ← germaaninen tai kantaskandinaavi *skellōn f. → muinaisnorja skella, muinaisruotsi skælla ’kello, tiuku’ jne.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkello ’kirkon-, lehmänkello’
karjalakello ’lehmän, hevosen, kirkon tms. kello’
lyydikel, kello ’sama merkitys’
vepsäkel, kelo (mon. kelod, kellod)
vatjatšellä, (vatjan Kukkosin murre; ← suomi) kello ’kirkon-, lehmän-, aisakello’
virokell (g. ‑a, ‑u) ’kello (sekä soiva että aikaa näyttävä)’
liivikīela ’sama merkitys’

(suomi → inarinsaame keällu ’kirkon-, lehmän-, poronkello’, koltansaame kĭĕllă (kildininsaame turjansaame) ’sama merkitys’)

Samaa juurta olevia sanoja

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.bellwether

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • bellwether

Esiintymistiheys

3 171 esiintymää · 1.2 / milj.

Suomi24
1.4
Sanomalehdet
1.1
Aikakauslehdet
0.7
Wikipedia
0.4
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 41 (vieras), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: kellokkaat 33 % · kellokas 19 % · kellokkaiden 16 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-elːokɑs

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kellokas. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kellokas