Asiasanasto.fi

kellokas

substantiivi

/ˈkelːokɑs/

Johdettu sanasta: kello

Merkitykset

  1. 1.laumaa johtava lehmä, lammas tai poro, jolla on kello kaulassa
  2. 2.(kuva)johtohenkilö, johtohahmo, puolestapuhujasuomenruotsalaisen kulttuurin kellokas

Synonyymit

Etymologia

kello + johdin -kas

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.bellwether

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Tyttö naurahti, laskeusi mättäältä, valautti vyötäreille sidotun hameensa suoraksi ja hosaisi kellokasta, joka oli silmät selällään jäänyt katsomaan, vierasta, — mikähän lie tuo, joka paimenen veräjälle pysäytti eikä karjaa kujalle laskenut!

Santeri Ivalo, Erämaan taistelu

Antti ja Sanna, lesken lapset, jotka kellokkaistaan riitelivät, olivat naimisissa ja elävien kellokkain omistajia.

J. A. Bergman, Aumolan emäntä

" Lähes ummikkoruotsalaisesta pääkaupunkiseutulaisesta kosmopoliitista oli nuorsuomalaisten suomenmielinen kellokas löytänyt etsimänsä ".

Wikipedia: Venny Soldan-Brofeldt

Englanninkieliset vastineet

  • bellwether

Esiintymistiheys

3 171 esiintymää, 1.2 / milj.

Suomi24
1.4
Sanomalehdet
1.1
Aikakauslehdet
0.7
Wikipedia
0.4
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 41, vokaalivaihtelutyyppi A

Nominatiivikellokas
Genetiivikellokkaan
Partitiivikellokasta
Essiivikellokkaana
Translatiivikellokkaaksi
Inessiivikellokkaassa
Elatiivikellokkaasta
Illatiivikellokkaaseen
Adessiivikellokkaalla
Ablatiivikellokkaalta
Allatiivikellokkaalle
Abessiivikellokkaatta

Riimit

-elːokɑs

Kaikki riimit