kelloteline
substantiivi/ˈkelːoˌtelineˣ/kel-lo-te-li-ne (5 tavua) · 11 kirjainta
Merkitys
(käännetty englannista)- kellon säilytykseen tai esillepanoon tarkoitettu teline tai kotelo
Esimerkkilauseet
Hän pudisti alakuloisena päätään, pujahti taas keskelle kellotelineitä uhmailevan kellonkielen alle, kyykistyi maahan ja katseli miettiväisen näköisenä kellon mustaan onteloon.Sotamiehet kyllä kerääntyivät kellotelineen luo.Tällöin katolle tehtiin pieni kelloteline kattoristeineen, ja myöhemmin siihen saatiin kellokin.Taivutustiedot
Taivutusluokka 48 (hame)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-eline
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Kelloteline. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kelloteline