Asiasanasto.fi

kelluva

adjektiivi, verbi

/ˈkelːuʋɑ/

Johdettu sanasta: kellua

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.nesteen kannattelema tai nesteessä tai ilmassa kelluva; nesteestä puhuttaessa saostuman tai sedimentin pinnalla oleva

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Kerrottuani asian, lähdimme rantaan katsomaan, ja pian huomattiinkin veneen kelluvan vähän matkan päässä vedessä, airot ulkona, mutta niitä ei kukaan käyttänyt.

Aukusti Högman, Merimiehen matkamuistelmia II

Minä tähystelin astiata ja näin veden pinnalla kelluvan kuivan, ryppyisen, mustan hindulaislapsen pään — silmät ja suu auki ja päälaki paljaaksi ajettu.

Rudyard Kipling, Kertomuksia Intian ylängöiltä ja laaksoista

Niitä näkee istuskelemassa vesirajan tuntumassa, kelluvien kasvien päällä, purojen keskellä olevilla kivillä, altaiden äärellä tai ruuanhaussa kuivalla maassa.

Wikipedia: Nokivesinapsija

Englanninkieliset vastineet

  • floating
  • supernatant
  • buoyant
  • floaty

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

Nominatiivikelluva
Genetiivikelluvan
Partitiivikelluvaa
Essiivikelluvana
Translatiivikelluvaksi
Inessiivikelluvassa
Elatiivikelluvasta
Illatiivikelluvaan
Adessiivikelluvalla
Ablatiivikelluvalta
Allatiivikelluvalle
Abessiivikelluvatta

Riimit

-elːuʋɑ

Kaikki riimit