kel­lu­a

verbi/ˈkelːuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kel-lu-a (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 7 561. yleisin sana

Merkitykset

  1. pysyä veden pinnalla nosteen ansiosta
  2. (taloustiede)määräytyä markkinoilla (valuutan arvosta)markka kelluu

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Nyt menee meren maininki jo yli pään, ja Hinkin ruumis alkaa hiljaa kellua, niinkuin kätkyessä, kunnes vesi vetää sen syvemmäksi, vielä syvemmäksi, vielä syvemmäksi, ja se vihdoin painuu näkymättömäksi meren pimeään nieluun.
— Arvid Järnefelt, Veneh'ojalaiset
Kun hoidokkaat hiljalleen saapuivat rantaan, odotti heitä pitkä kahvipöytä valkeine liinoineen, maukkaine leipineen, ja järvellä kellui rauhallisena ja liikkumattomana suuri lautta täynnä risuja ja tervatynnyreitä, valmiina sytytettäväksi.
— Konrad Lehtimäki, Kuolema
Varsinaiset ansat, joita lehtiruodit kannattelevat, pidättävät ilmaa sisällään, mikä auttaa kellumisessa.
— Wikipedia: Lihansyöjäkasvi

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kellua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Hänen harmaat silmänsä pysähtyivät vihreänsiniseen kääröön, joka kellui pitkissä mainingeissa.
— Øvre Richter Frich, Kaappaajan kynsissä
Kymmenen minuuttia myöhemmin kellui veneemme ankkurissa hyvin suojatussa satamassa.
— Alfred Emil Ingman, Kahden taalarin raha

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kelliä yhteydessä
Vastineita
karjala

Deskr. sanoja, vertaa myös kellua, kellahtaa.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalakellisteä ’kaataa, kellistää’, kellistyö, kellottoa jne.

suomi ? → eteläsaame gaellih, gellih ’maata, käydä makuulle’, g´ällaastidh ’käydä makuulle’ jne.

Englanninkieliset vastineet

  • float
  • buoy
  • ride

Esiintymistiheys

21 148 esiintymää · 8.1 / milj.

Suomi24
7.7
Sanomalehdet
9.1
Aikakauslehdet
8.9
Wikipedia
11.2
Reddit
8.6
Tekstitykset
10.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa)

Yleisimmät: kelluu 25 % · kellumaan 17 % · kelluva 15 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin kellua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkellunkelluinolen kellunutolin kellunut
sinäkellutkelluitolet kellunutolit kellunut
hänkelluukelluion kellunutoli kellunut
mekellummekelluimmeolemme kelluneetolimme kelluneet
tekelluttekelluitteolette kelluneetolitte kelluneet
hekelluvatkelluivatovat kelluneetolivat kelluneet
passiivikellutaankelluttiinon kelluttuoli kelluttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkelluisinolisin kellunut
sinäkelluisitolisit kellunut
hänkelluisiolisi kellunut
mekelluisimmeolisimme kelluneet
tekelluisitteolisitte kelluneet
hekelluisivatolisivat kelluneet
passiivikelluttaisiinolisi kelluttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkellu—
hänkellukoonolkoon kellunut
mekellukaamme—
tekellukaa—
hekellukootolkoot kelluneet
passiivikelluttakoonolkoon kelluttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkellunenlienen kellunut
sinäkellunetlienet kellunut
hänkelluneelienee kellunut
mekellunemmelienemme kelluneet
tekellunettelienette kelluneet
hekellunevatlienevät kelluneet
passiivikelluttaneenlienee kelluttu

Infinitiivit

1. infinitiivikellua
1. inf. pitkä muotokelluakseen
2. inf. inessiivikelluessa
2. inf. inessiivi, passiivikelluttaessa
2. inf. instruktiivikelluen
3. inf. inessiivikellumassa
3. inf. elatiivikellumasta
3. inf. illatiivikellumaan
3. inf. adessiivikellumalla
3. inf. abessiivikellumatta
3. inf. instruktiivikelluman
4. infinitiivikelluminen
5. infinitiivikellumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikelluva
Passiivin 1. partisiippikelluttava
Aktiivin 2. partisiippikellunut
Passiivin 2. partisiippikelluttu
Agenttipartisiippikelluma
Kieltopartisiippikellumaton

Riimit

-elːuɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kellua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kellua