ke­lo­puu

substantiivi/ˈkeloˌpuː/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ke-lo-puu (3 tavua) · 7 kirjainta

Yhdyssana: kelo + puu

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. pystyyn kuollut ja kuivunut mänty tai siitä saatava harmaa puuaines

Esimerkkilauseet

Kun setä ja minä tulimme rannalle, oli Ville jo kelopuusta tehnyt lautan, mutta kömpelö oli tämä alus, jos nopeista liikkeistä tuli kysymys.
— Alfred Emil Ingman, Latvasaaren kuninkaan hovilinna
Käki kukkuvi kesäkuussa, kukkain kuussa, hoikan hongan kelopuussa kuuluttaen kultakesää; ja alle onnensa orren tuo lintu kiiltävän korren ja laittaa perheelle pesää.
— Larin-Kyösti, Kohotettu keihäs
Kokonaisen ukonilman hän saa aikaan puimalla riihtä, kyntäen, jyristellen vaunuillaan taivaissa, makaamalla naispuolisen jumaluuden kanssa, taikka kolisuttamalla konkeloa eli kelopuuta.
— Wikipedia: Ukko

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kelo yhteydessä
Vastineita
karjala, lyydi
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakelo, keloi, keli ’pystyyn kuivunut kuoreton mänty’
lyydikelo, keĺi ’kelo(puu)’.

suomi → inarinsaame keälu ’sileä, oksaton, ohutkuorinen mänty’, koltansaame keällă ’kelo’.

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

232 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.1
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 18 (maa)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kelopuu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kelopuu