kel­vos

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. kunnollinen, jonkin arvoinen, pätevä; kelvoton, heittiö

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kelpo yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro

Johd:ia verbistä kelvata, katso tätä.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkelvotoin; kelvos ’kelvollinen’
karjala(harv.; ← suomi) kelpo, kelvotoin
vatja(Tsv) ke̮lp ’kelvollisuus’, ke̮lpe̮in ’kelvollinen’
virokõlb (g. kõlvu; Wied) ’kelvollisuus, hyöty’, kõlblik ’kelvollinen; pätevä’.

suomi → pohjoissaame gælˈbo ’kelvollinen, kelpo’, gælbŏtæbme ’kelvoton’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kelvos. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kelvos