Asiasanasto.fi

kenokaula

substantiivi, adjektiivi

/ˈkenoˌkɑu̯lɑ/

Yhdyssana: keno + kaula

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. 1.henkilö, jolla on vino tai kallellaan oleva kaula
  2. 2.(kuvannollisesti)kerskailija

Esimerkkilauseet

Kenokaula taas keikistyi, pää kohosi, ja pitkin aapaa kiiri pitkä huuto.

Samuli Paulaharju, Sompio

Omassa valtakunnassaan he kaikki asustavat ja hoitelevat kukin omaa leiviskäänsä — pitkäkoipinen kurkeloonenki, kenokaula, joka Niinistönnevoilla sadetta huikkailee, ja jänis, kankaan laidassa kyykkäilevä arka villahousu, sekä viirunaamainen mettäsika, joka killistelee Pahkavuoren komeroista, Sikalanmaan laidasta.

Samuli Paulaharju, Rintakyliä ja larvamaita

Muutamissa tarinoissa Hansu Hanhella on esiintynyt myös tyttöystävä nimeltä Kielo Kenokaula.

Wikipedia: Hansu Hanhi

Esiintymistiheys

311 esiintymää, 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9

Nominatiivikenokaula
Genetiivikenokaulan
Partitiivikenokaulaa
Essiivikenokaulana
Translatiivikenokaulaksi
Inessiivikenokaulassa
Elatiivikenokaulasta
Illatiivikenokaulaan
Adessiivikenokaulalla
Ablatiivikenokaulalta
Allatiivikenokaulalle
Abessiivikenokaulatta

Riimit

-ɑulɑ

Kaikki riimit