ke­ri

substantiivi/ˈkeri/
Jaa

Johdettu sanasta: keriä

Merkitys

  1. (murre)kehys, tuohirengas; vakka

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Esimerkkilauseet

Oi ilmestys, sä pilviin ylenit, Sun rinnallas ma oon vaan halpa keri!
— Johann Wolfgang von Goethe, Faust I
Kalastajain ja rannallaolijain jännitys kasvoi sitä mukaan, kun englantilainen keri siimaa rullalle ja kun vene läheni itsepintaista kalaa, joka yhtenään painui vain virtaa alas eikä näyttäytynytkään.
— Kaarlo Hänninen, Suomen samoilijat III
Niin Ariadne antoi Theseukselle lankakerän, jota tämä keri koko matkan Minotauroksen luo.
— Wikipedia: Ariadne

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikeri
Genetiivikerin
Partitiivikeriä
Essiivikerinä
Translatiivikeriksi
Inessiivikerissä
Elatiivikeristä
Illatiivikeriin
Adessiivikerillä
Ablatiivikeriltä
Allatiivikerille
Abessiivikerittä

Lähteet