kes­ki­har­ja

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: harja

Merkitys

  1. (Arkeologia)keihään- tai nuolenkärjessä lehden pituussuuntainen, molemmilta sivuilta symmetrisesti kohoava terävä harjanne

Esimerkkilauseet

Sade pirskotteli vettä kiiluvista kattorei'istä, poikkinaisesta keskiharjasta sitä norui oikosenaan.
— Urho Karhumäki, Avoveteen
Raajat ovat melko lyhyet, ja niitä peittävissä kilvissä on keskiharjanne.
— Wikipedia: Orinoconkrokotiili