ket­ti

substantiivi/ˈketːi/
Jaa

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. ketti-kansaan kuuluva henkilö
  2. kettien puhuma kieli

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Mutta rauniokaupungeissa puikkelehti juutalaisporvari, joka ketti talonpoikaa, aatelista ja pappia, jollei joutunut riippumaan puunoksaan ryövärijoukon tai kemuilevain aatelisherrain iloksi.
— Lauri Haarla, Portinsärkijä
Mutta usein neuvospöytä vanhan hallitsijan petti: niinpä kurjan kunniankin Jahvelta se viimein ketti.
— Joel Lehtonen, Nuoruus
Historia ja murteet Ketti ja sammumaisillaan oleva jugi muodostavat jeniseiläisten kielten ryhmän, jolla ei ole tunnettuja sukulaiskieliä.
— Wikipedia: Ketin kieli

Esiintymistiheys

43 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.2
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviketti
Genetiiviketin
Partitiivikettiä
Essiivikettinä
Translatiiviketiksi
Inessiiviketissä
Elatiiviketistä
Illatiivikettiin
Adessiiviketillä
Ablatiiviketiltä
Allatiiviketille
Abessiiviketittä

Riimit

-etːi

Kaikki riimit

Lähteet