kie­ku­mi­nen

substantiivi/ˈkie̯kuminen/
Jaa

Johdettu sanasta: kiekua

Merkitykset

  1. kukon ääntely
  2. (kuva)(yleensä halventava)kimeä huutaminen tai puhuminen

Synonyymit

Etymologia

kiekua + johdin -minen

Hierarkia

Yläkäsitteet

Alakäsitteet

Esimerkkilauseet

— Ehkä tuo sinun kanteleesi ja nuo vanhat laulusi, veli, sittenkin ovat Suomen kansan tunteiden ei vain parhaat, vaan myös ainoat oikeat tulkit — ja ehkä riitakukon ainainen kiekuminen on rauhassaan onnellisesti nukkuvien turhaa häiritsemistä.
— Juhani Aho, Kevät ja takatalvi
Sen surkea kiekuminen, sen siipien läiske herättivät pikku Lesbian, joka alkoi unisesti itkeä tuhertaa seinän takana.
— Tatu Vaaskivi, Yksinvaltias I
Esimerkiksi Johannes -passion tunnetuimpia sävelmaalailun kohtia ovat Pietarin itku, kukon kiekuminen, Jeesuksen ruoskiminen, bassoaarian kehotus kiiruhtaa Golgatalle sekä luonnonmullistukset Jeesuksen antaessa henkensä.
— Wikipedia: Sävelmaalailu

Englanninkieliset vastineet

  • crow

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikiekuminen
Genetiivikiekumisen
Partitiivikiekumista
Essiivikiekumisena
Translatiivikiekumiseksi
Inessiivikiekumisessa
Elatiivikiekumisesta
Illatiivikiekumiseen
Adessiivikiekumisella
Ablatiivikiekumiselta
Allatiivikiekumiselle
Abessiivikiekumisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet