kie­lek­kei­nen

adjektiivi/ˈkie̯lekːei̯nen/
Jaa

Johdettu sanasta: kieleke

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. täynnä vedenalaisia riuttoja, hiekkasärkkiä tai matalikoita

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Sädekukaston keskikohtaa pillimäisillä kukillansa sanotaan erinimellä kehräksi (discus). ja kielekkeisiä laitakukkia säteiksi (radii).
— Elias Lönnrot, Flora fennica
Korkeiden kiviportaiden juurella oli vartiossa kaksi kiinalaista vahtisotamiestä, ylhäällä ulomman temppelipihan ovella kaksi tiibettiläistä turbaaneissaan ja tummissa liiveissään rinnalta riippuvine kielekkeisine kärkineen.
— Kai Donner, Sotamarsalkka vapaaherra Mannerheim
Peitsilippu on ratsuväen käytössä ollut keihääseen kiinnitetty kolmikulmainen pienikokoinen lippu, tai suorakaiteen muotoinen kielekkeinen lippu.
— Wikipedia: Lippu

Englanninkieliset vastineet

  • shelvy

Esiintymistiheys

51 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.2
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikielekkeinen
Genetiivikielekkeisen
Partitiivikielekkeistä
Essiivikielekkeisenä
Translatiivikielekkeiseksi
Inessiivikielekkeisessä
Elatiivikielekkeisestä
Illatiivikielekkeiseen
Adessiivikielekkeisellä
Ablatiivikielekkeiseltä
Allatiivikielekkeiselle
Abessiivikielekkeisettä

Riimit

-einen

Kaikki riimit

Lähteet