kielenkanta
substantiivi/ˈkie̯lenˌkɑntɑ/kie-len-kan-ta (4 tavua) · 11 kirjainta
Merkitys
(käännetty englannista)- kielen tyviosa tai kielen liikuttamiseen liittyvät osat; käytetään usein puhekykyyn viittaavissa ilmauksissa
Esimerkkilauseet
Viini alkaa tulvata ja kielenkannat aukeavat, jolloin Estrabon, sen mukaan mitä Rex itsekseen sanoo, "kaikin voimin hakkailee" vieressään istuvaa leskeä.Hanakasti maljoihin käytiin, ja pian hellitti etelän mehu suomalaisenkin kankean kielenkannan.Hän saattaa käyttää alkoholia myös löyhäämään ihmisten kielenkantoja (Näkemiin, kaunokaiseni).Kollokaatiot
Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kielenkanta lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
- Verbit
Olut oli erittäin hyvää ja pian se sai kielenkannan irralleen.Esiintymistiheys
639 esiintymää · 0.2 / milj.
Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.2
Taivutustiedot
Yleisimmät: kielenkannat 80 % · kielenkantoja 20 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ɑntɑ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Kielenkanta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kielenkanta