kie­len­kan­ta

substantiivi/ˈkie̯lenˌkɑntɑ/
Jaa

Yhdyssana: kieli + kanta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kielen tyviosa tai kielen liikuttamiseen liittyvät osat; käytetään usein puhekykyyn viittaavissa ilmauksissa

Esimerkkilauseet

Olutkaan ei oikein ottanut irroittaakseen kielenkantoja.
— Aarno Karimo, Kumpujen yöstä IV Itsenäisyyteen
Tutkittiin sen sukujuuret, mainittiin kielenkantaan koskevia nimiä.
— Pentti Haanpää, Isännät ja isäntien varjot
Hän saattaa käyttää alkoholia myös löyhäämään ihmisten kielenkantoja (Näkemiin, kaunokaiseni).
— Wikipedia: Philip Marlowe

Esiintymistiheys

639 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikielenkanta
Genetiivikielenkannan
Partitiivikielenkantaa
Essiivikielenkantana
Translatiivikielenkannaksi
Inessiivikielenkannassa
Elatiivikielenkannasta
Illatiivikielenkantaan
Adessiivikielenkannalla
Ablatiivikielenkannalta
Allatiivikielenkannalle
Abessiivikielenkannatta

Riimit

-ɑntɑ

Kaikki riimit

Lähteet