kie­len­o­pis­ke­lu

substantiivi/ˈkie̯lenˌopiskelu/
Jaa

sisältää sanat: kieli + opiskelu

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. uuden kielen tai kielen rakenteiden oppimiseen tähtäävä toiminta

Esimerkkilauseet

Tuloksellisen kielenopiskelun edellytykset olivat siis mitä suotuisimmat.
— G. J. Ramstedt, Lähettiläänä Nipponissa
Typistetyn alokasvaiheen ja kielenopiskelun jälkeen joukosta tuli ensin talvisodankäynnin kouluttajia ja sitten aliupseereita.
— Wikipedia: Paavo Kairinen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 2

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikielenopiskelu
Genetiivikielenopiskelun
Partitiivikielenopiskelua
Essiivikielenopiskeluna
Translatiivikielenopiskeluksi
Inessiivikielenopiskelussa
Elatiivikielenopiskelusta
Illatiivikielenopiskeluun
Adessiivikielenopiskelulla
Ablatiivikielenopiskelulta
Allatiivikielenopiskelulle
Abessiivikielenopiskelutta

Riimit

-elu

Kaikki riimit

Lähteet