Asiasanasto.fi

kieliasu

substantiivi

/ˈkie̯liˌɑsu/

Yhdyssana: kieli + asu

Merkitys

  1. 1.(kielitiede)puhutun tai kirjoitetun kielen ilmiasu, jonka laatuun vaikuttavat oikeakielisyys, sanavalinnat ja valittu esitystyyli

Synonyymit ja vastakohtasanat

Etymologia

kieli + asu

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.wording
  • ruotsispråkdräkt

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Ahlqvistin_ Muistelmia matkoilta Venäjällä (1859), joka on kieliasunsa suhteellisen kunnollisuuden ja tekijänsä järeän, särmikkään persoonallisuuden vuoksi vieläkin huvittavaa lukemista.

Eino Railo, Yleisen kirjallisuuden historia VI

Se kieliasu, johon Herodotos on teoksensa pukenut, ei semmoisenaan edusta vasituista kansanmurretta, vaan on kirjakieltä (ns.

Herodotos, Historia-teos kirjat VII-IX

Se ei kuitenkaan ole varsinaisesti tarkoitettu tutkijoille, koska alkuteksteistä puuttuu kriittinen apparaatti, eikä myöskään aivan tavallisille lukijoille, koska tekstien kieliasussa on pyritty enemmän sananmukaisuuteen kuin kielen sujuvuuteen.

Wikipedia: Loeb Classical Library

Englanninkieliset vastineet

  • wording

Esiintymistiheys

2 938 esiintymää, 1.1 / milj.

Suomi24
1.2
Sanomalehdet
1.6
Aikakauslehdet
1.2
Wikipedia
1.1
Reddit
1.2
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

Nominatiivikieliasu
Genetiivikieliasun
Partitiivikieliasua
Essiivikieliasuna
Translatiivikieliasuksi
Inessiivikieliasussa
Elatiivikieliasusta
Illatiivikieliasuun
Adessiivikieliasulla
Ablatiivikieliasulta
Allatiivikieliasulle
Abessiivikieliasutta

Riimit

-ɑsu

Kaikki riimit