Asiasanasto.fi

kie­lil­lä­pu­hu­jasubstantiivi

/ˈkie̯lilːæˌpuhujɑ/

Yhdyssana: kieli + -llä + puhuja

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.henkilö, joka puhuu kielillä

Esimerkkilauseet

Hartausseurat ja kielilläpuhujat herännäisyyden alkuaikoina.

Mauno Rosendal, Suomen herännäisyyden historia XIXllä vuosisadalla I 1796-1835

Nyt kielilläpuhuja vähän veti henkeään ja nuolasi paljosta puhumisesta kuivaneita huuliaan sekä sanoi:

Tiitus, Sen pitkää tämän lyhyttä

Glossolaliassa, joka on yleisempää, kielilläpuhujan kieli on käsittämätöntä myös puhujalle itselleen, ja tarvitaan erityinen selittäjä tulkitsemaan puhetta, jotta se voidaan ymmärtää.

Wikipedia: Kielilläpuhuminen

Esiintymistiheys

684 esiintymää, 0.3 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikielilläpuhuja
Genetiivikielilläpuhujan
Partitiivikielilläpuhujaa
Essiivikielilläpuhujana
Translatiivikielilläpuhujaksi
Inessiivikielilläpuhujassa
Elatiivikielilläpuhujasta
Illatiivikielilläpuhujaan
Adessiivikielilläpuhujalla
Ablatiivikielilläpuhujalta
Allatiivikielilläpuhujalle
Abessiivikielilläpuhujatta

Riimit

-uhujɑ

Kaikki riimit