tyh­jän­pu­hu­ja

substantiivi/ˈtyhjænˌpuhujɑ/
Jaa

Yhdyssana: tyhjä + puhuja

Merkitys

  1. henkilö, jolla ei ole mainittavaa asiaa puheessaan; henkilö, joka puhuu epärelevanteista tai vähämerkityksisistä asioista

Etymologia

tyhjä + puhuja

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Minä olen suvainnut teitä, sillä te olette hullunkurinen tyhjänpuhuja.
— K. J. Gummerus, Alkuperäisiä suomalaisia uuteloita II-III
Kun ei vaan tulisi samallainen tyhjänpuhuja hänenkin pojastaan!
— Eino Leino, Kootut teokset IX

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivityhjänpuhuja
Genetiivityhjänpuhujan
Partitiivityhjänpuhujaa
Essiivityhjänpuhujana
Translatiivityhjänpuhujaksi
Inessiivityhjänpuhujassa
Elatiivityhjänpuhujasta
Illatiivityhjänpuhujaan
Adessiivityhjänpuhujalla
Ablatiivityhjänpuhujalta
Allatiivityhjänpuhujalle
Abessiivityhjänpuhujatta

Riimit

-uhujɑ

Kaikki riimit

Lähteet