- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kiihkeä yhteydessä
- Vanhin tieto
- Elias Lönnrot, 1874
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, vatja, viro
Samaa sanuetta lienevät myös kiihtyä (1766), kihtyä, kiihtua ’yltyä, kiivastua’, kiihtää, kihtää ’kiihottaa, yllyttää’
Sanueen alkup. merkitys on voinut olla ’kihinä, kutka, syyhy’, jolloin se näyttää deskr.-lähtöiseltä, vertaa kihistä.
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kīhoittā, kīhuttā ’karkoittaa’ |
|---|---|
| karjala | kiihku ’kiihko, kova into’, kiihistyö ’kiihtyä’ |
| vatja | tšihga ’kutka, syyhy’, tšihguttā ’kutkuttaa’ |
| viro | kihk (g. kihu) ’kipu, vihlaisu; kiivaus, kiihtymys; himo, into, halu’, kihu ’himo, halu’, kihutada ’yllyttää, villitä, kiihottaa’. |
Lähisukukielissä
| karjala | kiihtuo, kiihtyö ’kiihtyä, yltyä’. |
|---|
suomi → pohjoissaame gikˈtet (inarinsaame koltansaame) ’houkutella, saada houkutelluksi’, gikˈtut ’tulla houkutelluksi’.