Asiasanasto.fi

kiilu

substantiivi

/ˈkiːluˣ/

Johdettu sanasta: kiilua

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. 1.(harvinainen)hehku tai hohto; hehkuvan esineen tila
  2. 2.(slangia)valvova tai ohjaava henkilö, kuten poliisi, työnjohtaja tai opettaja

Esimerkkilauseet

On pimeys, ei tähti kiilu, yön halki pauke kajahtaa.

Hilja Pärssinen, Muistojen mailta

Tuli sitten kiilu, pieni pahainen lamppuriepu, joka oli jo koko maailman ihme, vaikkei se suuria valaissut, kunhan kiilui vain.

Samuli Paulaharju, Kiveliöitten kansaa Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta

Kun Balto vihoin löytää valjakon, Kiilu hyökkää sen kimppuun.

Wikipedia: Balto (elokuva)

Esiintymistiheys

197 esiintymää, 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

Nominatiivikiilu
Genetiivikiilun
Partitiivikiilua
Essiivikiiluna
Translatiivikiiluksi
Inessiivikiilussa
Elatiivikiilusta
Illatiivikiiluun
Adessiivikiilulla
Ablatiivikiilulta
Allatiivikiilulle
Abessiivikiilutta

Riimit

-iːlu

Kaikki riimit