kiilua
verbi/ˈkiːluɑˣ/
Merkitys
- 1.heijastella valoa, erityisesti pienestä kohteestaKissan silmät kiiluivat pimeässä.
Synonyymit ja vastakohtasanat
Vastakohtasanat
Etymologia
vuoden 1642 Raamatusta kirjakieleen tullut sana
Yhdyssanat ja johdokset
Johdokset
Hierarkia
Yläkäsitteet
Alakäsitteet
Esimerkkilauseet
Henry murahti äänellä, joka ei ollut aivan myötätuntoinen, ja neljännestunnin verran he istuivat ääneti, Henry tuijottaen tuleen ja Bill siimakehään, joka kiilui pimeässä ihan nuotion valopiirin ulkopuolella.
Klaara odotti miehensä rupeevan puhumaan, kyselemään, mutta hän myöskin katseli seutua, ohi kiitäviä niittyjä, lähenevää pellavalikoa, jossa viheriä vesi kiilui ivallisesti vilkkuvien silmien lailla.
Luntun kytevä kärki myös kiiluu hämärässä ja siitä kohoaa savua, joka saattoi paljastaa ampujan tai joukko -osaston sijainnin viholliselle tai metsästäjän riistalle.
Englanninkieliset vastineet
- glint
- glitter
Esiintymistiheys
4 384 esiintymää, 1.7 / milj.
Suomi24
1.9
Sanomalehdet
0.8
Aikakauslehdet
0.9
Wikipedia
0.1
Reddit
0.9
Tekstitykset
0.4
Taivutustiedot
Taivutusluokka 52
| Infinitiivi | kiilua |
| Ind. prees. yks. 1. | kiilun |
| Ind. imperf. yks. 3. | kiilui |
| Kond. prees. yks. 3. | kiiluisi |
| Pot. prees. yks. 3. | kiilunee |
| Imperat. prees. yks. 3. | kiilukoon |
| Akt. 2. partisiippi | kiilunut |
| Pass. imperf. | kiiluttiin |
Riimit
-iːluɑ
Kaikki riimit