kiin­nos­tu­mi­nen

substantiivi/ˈkiːnːostuminen/
Jaa

Johdettu sanasta: kiinnostua

Merkitys

  1. teonnimi verbistä kiinnostua

Etymologia

kiinnostua + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Niin fantastista kuin tämä olikin, siitä sai alkunsa ei vain Reuchlinin harhautuminen samoihin harrastuksiin (s. 17), vaan myös humanismin kiinnostuminen itämaisiin kieliin.
— Eino Railo, Yleisen kirjallisuuden historia III
Kiinnostuminen musiikista Vuonna 1964 lukiolaisena Emu kiinnostui brittiläisestä ja anglo -amerikkalaisesta populaarimusiikista, ja yritti itsekin opetella pianon ja rumpujen soittoa, mutta päätyi "penkkimuusikoksi", eli kuunteli sujuvasti kaikkea musiikkia ja perehtyi alaan julkaisujen kautta.
— Wikipedia: Emu Lehtinen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikiinnostuminen
Genetiivikiinnostumisen
Partitiivikiinnostumista
Essiivikiinnostumisena
Translatiivikiinnostumiseksi
Inessiivikiinnostumisessa
Elatiivikiinnostumisesta
Illatiivikiinnostumiseen
Adessiivikiinnostumisella
Ablatiivikiinnostumiselta
Allatiivikiinnostumiselle
Abessiivikiinnostumisetta

Riimit

-uminen

Kaikki riimit

Lähteet