kiit­tä­jä

substantiivi/ˈkiːtːæjæ/
Jaa

Johdettu sanasta: kiittää

Merkitys

  1. henkilö, joka kiittää

Etymologia

kiittää + johdin -jä

Esimerkkilauseet

Sandelsia on ennenkin, runoissa Sven Dufva ja Kaksi rakuunaa, esitetty urhoollisuuden kiittäjäksi ja palkitsijaksi.
— Valfrid Vasenius, Runeberg Suomen kansan runoilijana
Keretti mainitsi muutamia kiittäjien nimiä, niitä ja niitä kirjailijoita ja arvostelijoita.
— Joel Lehtonen, Sorron lapset (Punainen mies I)

Esiintymistiheys

294 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikiittäjä
Genetiivikiittäjän
Partitiivikiittäjää
Essiivikiittäjänä
Translatiivikiittäjäksi
Inessiivikiittäjässä
Elatiivikiittäjästä
Illatiivikiittäjään
Adessiivikiittäjällä
Ablatiivikiittäjältä
Allatiivikiittäjälle
Abessiivikiittäjättä

Riimit

-iːtːæjæ

Kaikki riimit

Lähteet