kil­pi­mäi­nen

adjektiivi/ˈkilpimæi̯nen/
Jaa

Johdettu sanasta: kilpi

Merkitys

  1. (kasvitiede)(lehdestä) jonka ruoti lähtee lavan keskeltä

Synonyymit

Etymologia

kilpi + -mäinen

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.scutate, peltate
  • ruotsisköldlikt, sköldlik, sköldformig
  • norjaskjoldformet

Esimerkkilauseet

Ne ovat samanlaisia kuin Sandwichin saarien suuret tulivuoret, kohoavat hyvin verkalleen, kilpimäisesti, ympäristöstään, ja ovat laajuuteensa verraten matalat.
— I. K. Inha, Islanti tarun ja runon maa
Hedenorkot yhdistettyjä, kilpimäisiä suomuja, 1—3-kukalliset.
— Elias Lönnrot, Flora fennica
Hedekukinnot ovat tiheän tähkämäisiä, ja niiden kukissa on uloimpana kilpimäisiä suomuja ja sisempänä yhdestä neljään hedettä, joiden ponnet ovat palhoja paljon pidemmät.
— Wikipedia: Sarcobataceae

Englanninkieliset vastineet

  • peltate
  • shield-shaped
  • scutate

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikilpimäinen
Genetiivikilpimäisen
Partitiivikilpimäistä
Essiivikilpimäisenä
Translatiivikilpimäiseksi
Inessiivikilpimäisessä
Elatiivikilpimäisestä
Illatiivikilpimäiseen
Adessiivikilpimäisellä
Ablatiivikilpimäiseltä
Allatiivikilpimäiselle
Abessiivikilpimäisettä

Riimit

-æinen

Kaikki riimit

Lähteet