Asiasanasto.fi

ki­mak­ka­ää­ni­nenadjektiivi

/ˈkimɑkːɑæːninen/

Yhdyssana: kimakka + -ääninen

Merkitys

  1. 1.sellainen, jonka ääni on kimakka

Etymologia

ääni, -nen

Esimerkkilauseet

He keskustelivat hetken keskenään ja lähtivät sitten yksitellen määrätyin välimatkoin täyttä laukkaa kiertämään vasemmalle, piiloutuen hevostensa taakse ja kiljuen kimakkaäänisesti, mutta eivät ampuneet ainoatakaan laukausta.

Stewart Edward White, Uittomiehiä ja kullankaivajia

Tuomo näki yllin kyllin miehiä, suuria, jykeviä ja häikäilemättömiä miehiä, pieniä, kuivakiskoisia ja kimakkaäänisiä miehiä, pit

Eino Railo, Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja

Edellisen vuosikymmenen alttoleidien tilalle suosioon nousivat monet kimakkaääniset nuoret naiset, kuten Laila Kinnunen, Pirkko Mannola, Rauni Pekkala ja Marion Rung.

Wikipedia: Suomi 1960-luvulla

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikimakkaääninen
Genetiivikimakkaäänisen
Partitiivikimakkaäänistä
Essiivikimakkaäänisenä
Translatiivikimakkaääniseksi
Inessiivikimakkaäänisessä
Elatiivikimakkaäänisestä
Illatiivikimakkaääniseen
Adessiivikimakkaäänisellä
Ablatiivikimakkaääniseltä
Allatiivikimakkaääniselle
Abessiivikimakkaäänisettä

Riimit

-æːninen

Kaikki riimit