ki­mak­ka

adjektiivi/ˈkimɑkːɑ/
Jaa

Merkitys

  1. (äänestä) terävä, kireä ja korkea, kimeä

Synonyymit ja vastakohtasanat

Yhdyssanat ja johdokset

Käännökset

  • engl.shrill

Esimerkkilauseet

Elsan ääni oli niin kimakka, että Selma säikähti niin, ettei paikaltaan päässyt.
Väinö Kataja, Noidan kirot
Reiner tunnustelee sitä; se on pehmeä, ja kun sitä puristelee, lähtee siitä kimakka piipitys.
Erkki Kivijärvi, Painomuste ja punaviini
Siten kristillinen black metal hyödyntää black metalin särökitaroita, kimakkaa kirkunaa, nopeatempoisia rytmejä ja melodioita sekä epätavallisia kappalerakenteita.
Wikipedia: Unblack metal

Englanninkieliset vastineet

  • shrill
  • strident

Esiintymistiheys

736 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.4
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 14, vokaalivaihtelutyyppi A

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikimakka
Genetiivikimakan
Partitiivikimakkaa
Essiivikimakkana
Translatiivikimakaksi
Inessiivikimakassa
Elatiivikimakasta
Illatiivikimakkaan
Adessiivikimakalla
Ablatiivikimakalta
Allatiivikimakalle
Abessiivikimakatta

Riimit

-imɑkːɑ

Kaikki riimit

Lähteet