ki­nas­te­le­mi­nen

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: kinastella

Merkitys

  1. teonnimi verbistä kinastella

Etymologia

kinastella + johdin -minen

Esimerkkilauseet

— Tähän päättyi kinasteleminen heidän välillään ja Simo saattoi "sedakkansa" päähän asti.
— Antero Kanerva, Salakulettaja
Joku pieni kinasteleminen toverien kanssa, ja minä erotin itseni joukosta ja astelin omia kiertoteitäni kotiin.
— Emil Lassinen, Kotipoluilta IV