kir­kot­taa

verbi/ˈkirkotːɑːˣ/
Jaa

3 tavua · 9 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. toimittaa jollekin, kuten synnyttäneelle naiselle, erityinen kirkollinen meno tai palvelus

Esimerkkilauseet

Tordis oli joutunut niin säikähdyksiin, ettei uskaltanut jäädä enää tunturille sylilapsen kanssa, hän oli vielä kirkottamatta synnytyksen jälkeen — vaan halusi mieluimmin palata laaksoon heti.
— Sigrid Undset, Kristiina Lauritsantytär I Seppele
Tämä kotimainen kaava oli luettu kerran Kuopion piispalle, joka vain oli sanonut: »Pitäkää päälle vaan, en teitä estä.» Näin myöhemmin tämän hullunkurisen kirkottamisen ja ihmettelin suuresti Kuopion silloisen piispan ennakkoluulottomuutta.
— Ernst Lampén, Suomea ristiin rastiin
Hyllyssä ovat hänen raamattunsa, testamenttinsa, käsikirjansa — josta hän kastaa ja vihkii ja kirkottaa ja jonka lehtien välissä aina on kaksilehtinen papinkaulus, virsikirja, ehtoolliskalulaatikko ja mitä ne lienevät kaikki ne papin työkalut, joiden edessä olevaa verhoa tuskin uskaltaa nostaa, vielä vähemmän niihin itseensä koskea.
— Juhani Aho, Lohilastuja ja kalakaskuja
kirkottaminen, eli pappi kävi määräaikana synnytyksen jälkeen lukemassa katumusrukoukset synnyttäjälle ja siunaamassa tämän, ja tämän jälkeen tämä oli vapaa tulemaan ehtoolliselle.
— Wikipedia: Siunaus
Keskiaikaisesta lähdemateriaalista päätellen naiset pitivät kirkottamista positiivisena juhlatapahtumana, jossa he kiittivät Jumalaa lapsesta ja johon heidän oli hyväksyttyä pukeutua tavallista juhlavammin.
— Wikipedia: Kirkottaminen

Liittyvät sanat

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • church

Esiintymistiheys

190 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin kirkottaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkirkotankirkotinolen kirkottanutolin kirkottanut
sinäkirkotatkirkotitolet kirkottanutolit kirkottanut
hänkirkottaakirkottion kirkottanutoli kirkottanut
mekirkotammekirkotimmeolemme kirkottaneetolimme kirkottaneet
tekirkotattekirkotitteolette kirkottaneetolitte kirkottaneet
hekirkottavatkirkottivatovat kirkottaneetolivat kirkottaneet
passiivikirkotetaankirkotettiinon kirkotettuoli kirkotettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkirkottaisinolisin kirkottanut
sinäkirkottaisitolisit kirkottanut
hänkirkottaisiolisi kirkottanut
mekirkottaisimmeolisimme kirkottaneet
tekirkottaisitteolisitte kirkottaneet
hekirkottaisivatolisivat kirkottaneet
passiivikirkotettaisiinolisi kirkotettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkirkota—
hänkirkottakoonolkoon kirkottanut
mekirkottakaamme—
tekirkottakaa—
hekirkottakootolkoot kirkottaneet
passiivikirkotettakoonolkoon kirkotettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkirkottanenlienen kirkottanut
sinäkirkottanetlienet kirkottanut
hänkirkottaneelienee kirkottanut
mekirkottanemmelienemme kirkottaneet
tekirkottanettelienette kirkottaneet
hekirkottanevatlienevät kirkottaneet
passiivikirkotettaneenlienee kirkotettu

Infinitiivit

1. infinitiivikirkottaa
1. inf. pitkä muotokirkottaakseen
2. inf. inessiivikirkottaessa
2. inf. inessiivi, passiivikirkotettaessa
2. inf. instruktiivikirkottaen
3. inf. inessiivikirkottamassa
3. inf. elatiivikirkottamasta
3. inf. illatiivikirkottamaan
3. inf. adessiivikirkottamalla
3. inf. abessiivikirkottamatta
3. inf. instruktiivikirkottaman
4. infinitiivikirkottaminen
5. infinitiivikirkottamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikirkottava
Passiivin 1. partisiippikirkotettava
Aktiivin 2. partisiippikirkottanut
Passiivin 2. partisiippikirkotettu
Agenttipartisiippikirkottama
Kieltopartisiippikirkottamaton

Riimit

-irkotːɑː

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet