ki­roi­le­mi­nen

substantiivi/ˈkiroi̯leminen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ki-roi-le-mi-nen (5 tavua) · 12 kirjainta

Johdettu sanasta: kiroilla

Merkitys

  1. teonnimi verbistä kiroilla

Esimerkkilauseet

Ei tässä enää auta kiroileminen, olisi pitänyt kiroilla silloin, kun otti yhtiöltä rahat, tai silloin, kun jätti niiden kohtalokkaiden korkojen maksamisen myöhemmäksi.
— Juho Koskimaa, Erään miehen omatunto
Mikä nauru, kiljunta ja kiroileminen norjaksi, lapiksi, suomeksi ja venäjäksi!
— Laura Kieler, André Kautokeinolainen
Uhkapeli, kiroileminen ja juovuksissa esiintyminen oli kielletty.
— Wikipedia: Temppeliherrain ritarikunta

Etymologia

kiroilla + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

Yleisimmät: kiroileminen 51 % · kiroilemista 20 % · kiroilemisen 12 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-eminen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kiroileminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kiroileminen