kiroileminen
substantiivi/ˈkiroi̯leminen/ki-roi-le-mi-nen (5 tavua) · 12 kirjainta
Johdettu sanasta: kiroilla
Merkitys
- teonnimi verbistä kiroilla
Esimerkkilauseet
Ei tässä enää auta kiroileminen, olisi pitänyt kiroilla silloin, kun otti yhtiöltä rahat, tai silloin, kun jätti niiden kohtalokkaiden korkojen maksamisen myöhemmäksi.Mikä nauru, kiljunta ja kiroileminen norjaksi, lapiksi, suomeksi ja venäjäksi!Uhkapeli, kiroileminen ja juovuksissa esiintyminen oli kielletty.Etymologia
kiroilla + johdin -minen
Taivutustiedot
Taivutusluokka 38 (nainen)
Yleisimmät: kiroileminen 51 % · kiroilemista 20 % · kiroilemisen 12 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-eminen
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Kiroileminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kiroileminen