ki­roil­la

verbi/ˈkiroi̯lːɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ki-roil-la (3 tavua) · 8 kirjainta · Suomen kielen 6 966. yleisin sana

Johdettu sanoista: kirota, kiro

Merkitykset

  1. monikon adessiivi sanasta kiro
  2. käyttää kirosanoja puheessaan
  3. (harvinainen)kirota toistuvasti jotakin tai jotakutaÄijällä oli eläessään tapana kiroilla milloin ketäkin.
  4. Suomen, Kira

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Ja lopetettuaan kiroilemisensa, heitti hän lattialle paperin, jonka minä tunsin samaksi kartaksi, kuin olin löytänyt Billy Bonesin arkusta ja ihmettelin suuresti, miksi tohtori oli sen antanut Silverille.
— Robert Louis Stevenson, Merirosvon testamentti
Huomatessaan, kuka pysäytti hänen etenemisensä, alkoi Rokoff mitä kamalimmin raivota, kiroilla ja uhata, mutta kun tämä menettely ei pelottanut tai liikuttanut nuorta naista, rukoili hän lopulta, lupaillen kaikkea hyvää.
— Edgar Rice Burroughs, Tarzanin pedot
Hän itse pyrkii parhaansa mukaan suojelemaan lastaan alkoholilta, seksiltä, väkivallalta ja kaikelta kapitalistiselta pahuudelta, mutta näyttää itse huonoa esimerkkiä juoden, kiroillen ja katsellen naisia halventavia lehtiä.
— Wikipedia: Hemmo Paskiainen

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kiroilla lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Hän muuttui mustaksi kasvoiltaan ja tarttui kauheasti kiroillen käsivarteeni.
— Zane Grey, Nuori metsänvartija
Monet puivat nyrkkejään ja kiroilivat vierasta, armotonta tanskalaiskuningasta.
— Carl Blink, Kustaa Vaasa ja hänen aikalaisensa I
Hiestyneiden hevosten seljät höyrysivät, kuului isoäänistä puhetta, ja joku kiroili karkeasti.
— Arvi Järventaus, Rummut
Hän piiskasi hevosta kiukuissaan ja kiroili koko ajan.
— Larin-Kyösti, Beata-rouvan klvoitus

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kiro yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, saame
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkero ’kiro, ‑sana’, kerota ’kirota’
karjalakiro ’kiro, kirot; kirous, kiroaminen’, kirota ’kirota, sadatella; haukkua, moittia, sättiä, solvata, torua’
lyydikirota ’torua, haukkua, moittia, sättiä’
vepsäkirota ’sama merkitys; kirota’, kirodiž ’kirous’
vatjatširota ’kirota’
virokiruda ’noitua, kiroilla, kirota’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamegârro ’kiro, kirous’, gârrodit ’kirota’
–?? itämansi χor-, länsimansi kor-, k˳ar- ’riidellä; kirota, herjata’
–?? itähanti korəm-, etelähanti χurəm-, pohjoishanti χorəm- ’suuttua’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.curse, turn the air blue, swear
  • ruotsisvära
  • saksafluchen
  • ranskamaugréer
  • venäjäругаться, материться, мат
  • virokiruma, vanduma

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • cuss
  • swear
  • curse
  • turn the air blue

Esiintymistiheys

23 851 esiintymää · 9.1 / milj.

Suomi24
10.1
Sanomalehdet
1.7
Aikakauslehdet
2.1
Wikipedia
0.9
Reddit
7.5
Tekstitykset
9.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 67 (tulla)

Yleisimmät: kiroilee 19 % · kiroile 15 % · kiroili 7 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin kiroilla taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkiroilenkiroilinolen kiroillutolin kiroillut
sinäkiroiletkiroilitolet kiroillutolit kiroillut
hänkiroileekiroilion kiroillutoli kiroillut
mekiroilemmekiroilimmeolemme kiroilleetolimme kiroilleet
tekiroilettekiroilitteolette kiroilleetolitte kiroilleet
hekiroilevatkiroilivatovat kiroilleetolivat kiroilleet
passiivikiroillaankiroiltiinon kiroiltuoli kiroiltu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkiroilisinolisin kiroillut
sinäkiroilisitolisit kiroillut
hänkiroilisiolisi kiroillut
mekiroilisimmeolisimme kiroilleet
tekiroilisitteolisitte kiroilleet
hekiroilisivatolisivat kiroilleet
passiivikiroiltaisiinolisi kiroiltu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkiroile—
hänkiroilkoonolkoon kiroillut
mekiroilkaamme—
tekiroilkaa—
hekiroilkootolkoot kiroilleet
passiivikiroiltakoonolkoon kiroiltu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkiroillenlienen kiroillut
sinäkiroilletlienet kiroillut
hänkiroilleelienee kiroillut
mekiroillemmelienemme kiroilleet
tekiroillettelienette kiroilleet
hekiroillevatlienevät kiroilleet
passiivikiroiltaneenlienee kiroiltu

Infinitiivit

1. infinitiivikiroilla
1. inf. pitkä muotokiroillakseen
2. inf. inessiivikiroillessa
2. inf. inessiivi, passiivikiroiltaessa
2. inf. instruktiivikiroillen
3. inf. inessiivikiroilemassa
3. inf. elatiivikiroilemasta
3. inf. illatiivikiroilemaan
3. inf. adessiivikiroilemalla
3. inf. abessiivikiroilematta
3. inf. instruktiivikiroileman
4. infinitiivikiroileminen
5. infinitiivikiroilemaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikiroileva
Passiivin 1. partisiippikiroiltava
Aktiivin 2. partisiippikiroillut
Passiivin 2. partisiippikiroiltu
Agenttipartisiippikiroilema
Kieltopartisiippikiroilematon

Riimit

-iroilːɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kiroilla. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kiroilla