kiu­as­kop­pi

Jaa
Viittaa artikkeliin

10 kirjainta

sisältää sanat: kiuas + koppi

Merkitys

  1. erityinen riihirakennuksen huone, missä kiuas sijaitsee

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kiuas yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä

Yleisesti otaksutaan, että kyseessä on alkuaan yhdyssana, jonka alkuosana on kivi; lähtömuodoksi on oletettu usein *kivikota, g. *kivikoδan (→→ murt. kiukoan), myöhempi nom. *kiu̯koδa → kiukoa jne.; asu kiuas olisi analogiamuodoste samaan tapaan kuin esimerkiksi pihlas ja saapas. Myös suomen pohjalta rekonstruoitavia lähtömuotoja *kiukaγa, *kiukuγa on äänt. suhteessa pidetty mahdollisina, vaikkakin niiden reaalitausta on hämärä. — Tähän yhteyteen kuulunee myös kiukkuri (Lounais-Suomi), kiukuri (Lönnr 1874) ’erityinen riihirakennuksen huone, missä kiuas sijaitsee’ (rinn. kiuaskoppi) ja kiukku (Daniel Juslenius: Suomalaisen Sana-Lugun Coetus: Henrik Gabriel Porthanin kappaleen välilehtiin ja sivuihin tehdyt lisäykset.; paikoin murt.) ’pesänsuun yläosa’.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkiukā ’uuni, kiuas’
karjalakiukoa ’(saunan) kiuas, (tuvan) uuni’
lyydikiudug ’kiuas’
vepsäkiudug, küudug ’sama merkitys’

suomi → pohjoissaame giwˈgas, giwˈkas (inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’kiuas’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus kiuas.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kiuaskoppi. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kiuaskoppi