kiu­as

substantiivi/ˈkiu̯.ɑs/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kiu-as (1 tavu) · 5 kirjainta · Suomen kielen 4 200. yleisin sana

Merkitykset

  1. laite jolla lämmitetään sauna
  2. aiemmin kivestä ja savesta muurattu, päältä umpinainen tulisija, esim. riihessä
  3. alun perin kivinen latomus (esim. savusaunassa)

Esimerkkilauseet

— Mee ny sä Maiju, jok’ oot flikkaihminen, ja huitaase hyvä napollinen tärpättiä kiukahalle, nuoremmuuttas, mutta älä prisota tänne.
— Jaakkoo Vaasan, Valiojutut III
Tuolla, missä järven aalto nientä syleilee, Ennenkuin se tyynehesen lahteen pakenee, Oli ennen talo uljas — kiuas seisoo vielä; Siellä synnyin, lasna kasvoin iloissani siellä.
— Godenhjelm, Runous ja runouden muodot
Pienhiukkasia syntyy erityisesti silloin, kun tulta sytytetään; kun klapeja lisätään; kun kiuasta poltetaan liian kovalla teholla ja vedolla; kun kiukaan pesä ladataan liian täyteen; tai kun puu on liian kuivaa.
— Wikipedia: Kiuas

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kiuas lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Ja jo pihisee ja kihahtelee kiuas uudesta löylystä, koko sauna soi ja kohahtelee.
— Lauri Haarla, Herra Benediktus ja hänen iloinen lukkarinsa
Kertalämmitteinen kiuas lämmitetään etukäteen ennen varsinaista saunomista.
— Wikipedia: Sauna
Hän tuskin huomasi lähtöämme, sellaista läiskettä hänen kylpyvihtansa piti, ja kiuas pihisi ja porahteli.
— Urho Karhumäki, Miesten matkassa
Luuletko sinä, sirisevä sirkka, haravoivasi kiviä äitisi saunan kiukaaseen?...
— Zacharias Topelius, Talvi-iltain tarinoita 1

Etymologia

Vanhin tieto
Jacobus Raumannus, 1674
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä

Yleisesti otaksutaan, että kyseessä on alkuaan yhdyssana, jonka alkuosana on kivi; lähtömuodoksi on oletettu usein *kivikota, g. *kivikoδan (→→ murt. kiukoan), myöhempi nom. *kiu̯koδa → kiukoa jne.; asu kiuas olisi analogiamuodoste samaan tapaan kuin esimerkiksi pihlas ja saapas. Myös suomen pohjalta rekonstruoitavia lähtömuotoja *kiukaγa, *kiukuγa on äänt. suhteessa pidetty mahdollisina, vaikkakin niiden reaalitausta on hämärä. — Tähän yhteyteen kuulunee myös kiukkuri (Lounais-Suomi), kiukuri (Lönnr 1874) ’erityinen riihirakennuksen huone, missä kiuas sijaitsee’ (rinn. kiuaskoppi) ja kiukku (Daniel Juslenius: Suomalaisen Sana-Lugun Coetus: Henrik Gabriel Porthanin kappaleen välilehtiin ja sivuihin tehdyt lisäykset.; paikoin murt.) ’pesänsuun yläosa’.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkiukā ’uuni, kiuas’
karjalakiukoa ’(saunan) kiuas, (tuvan) uuni’
lyydikiudug ’kiuas’
vepsäkiudug, küudug ’sama merkitys’

suomi → pohjoissaame giwˈgas, giwˈkas (inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’kiuas’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus kiuas.

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.heater, stove
  • ruotsibastuaggregat, bastuugn
  • saksaSaunaofen (m)
  • ranskapoêle à sauna (m)
  • venäjäкаменка
  • virosaunaahi, keris

Englanninkieliset vastineet

  • heater
  • stove

Esiintymistiheys

48 246 esiintymää · 18.4 / milj.

Suomi24
21.8
Sanomalehdet
5.4
Aikakauslehdet
6.5
Wikipedia
5.5
Reddit
10.0
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 41 (vieras), vokaalivaihtelutyyppi D

Yleisimmät: kiukaan 28 % · kiuas 28 % · kiukaalle 7 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iuɑs

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kiuas. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kiuas