ki­ven­hi­o­ja

substantiivi/ˈkiʋenˌhiojɑ/
Jaa

Yhdyssana: kivi + hioja

Merkitys

  1. henkilö, joka hioo kiveä

Etymologia

genetiivi + kivi + hioja

Esimerkkilauseet

Ei silloin kuulu pajoista kalketta, ei kivenhiojien eikä muitten huutoja.
— Selma Lagerlöf, Antikristuksen ihmetyöt
Hiomattoman jalokiven on siis viimeinkin jalostanut se hirmuinen kivenhioja, jota sanotaan tuskaksi... Palatkaamme Sébastieniin.
— Alexandre Dumas, Kreivitär de Charny
Upotustöissä välit täytetään kivenhiojan täsmällisesti hiomilla kivillä ja metalli taivutetaan kevyesti kivien reunojen yli.
— Wikipedia: Kultaseppä

Esiintymistiheys

7 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikivenhioja
Genetiivikivenhiojan
Partitiivikivenhiojaa
Essiivikivenhiojana
Translatiivikivenhiojaksi
Inessiivikivenhiojassa
Elatiivikivenhiojasta
Illatiivikivenhiojaan
Adessiivikivenhiojalla
Ablatiivikivenhiojalta
Allatiivikivenhiojalle
Abessiivikivenhiojatta

Riimit

-iojɑ

Kaikki riimit

Lähteet