- Vanhin tieto
- Elias Lönnrot, 1874
- Levinneisyys
- länsimurteet
Ehkä deskr. sana, vertaa kohjo ’(Eurén 1860) tyrä; (Renv 1823 kohio; lounaismurteet) paakku, tiera’.
koh-ju (2 tavua) · 5 kirjainta
Hänkin oli kivulloinen mies; hänessä oli jokin merkillinen ihotauti ja sitä paitsi hänellä oli paha kohju, joka teki hänet toisinaan päiväkausiksi työhön kykenemättömäksi.Kyllä näkee, ettei sinulla ole aavistustakaan, mitä rakkaus on, mokoma kohju!..."Joskus taas kohju saattaa puhjeta jo kohdussa, jolloin sikiön selkäydin jää avoimeksi.Ehkä deskr. sana, vertaa kohjo ’(Eurén 1860) tyrä; (Renv 1823 kohio; lounaismurteet) paakku, tiera’.
48 esiintymää · 0.0 / milj.
Taivutusluokka 1 (valo)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-ohju
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Kohju. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kohju