koi­ne

substantiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

koi-ne (2 tavua) · 5 kirjainta

Johdettu sanasta: koi

Merkitys

  1. (Kielitiede)kielimuoto, jota käyttää yhtenäinen väestöryhmä laajalla alueella, tietoinen kompromissi alueen murteiden kesken

Esimerkkilauseet

Koine -aikana elävä, puhuttu kieli koki suuria muutoksia ja muistutti jo roomalaisella kaudella äännemaailmaltaan enemmän nykypäivän kreikkaa kuin klassista kieltä.
— Wikipedia: Muinaiskreikka
Tämän vuoksi siitä käytettiin nimitystä "neljän yhdistelmä" (). Tätä näkemystä tuki 1800 -luvun alkupuolella itävaltalainen lingvisti Paul Kretschmer teoksessaan Die Entstehung der Koine (1901), kun taas saksalainen tutkija Ulrich von Wilamowitz -Moellendorff ja ranskalainen lingvisti Antoine Meillet katsoivat koineen olevan yksinkertaistettu muoto joonialaisesta kreikasta, perustuen kielen attikalais -joonialaisiin aineksiin, kuten : n käyttö : n sijasta ja : n käyttö : n sijasta.
— Wikipedia: Koinee

Liittyvät sanat

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Koine. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/koine